Leo Koivula leokoivula@gmail.com Puh. 040 5236778

Uutiset

16.3.2019Tavoitteet 2019 EduskuntavaaleissaLue lisää »22.4.2018Poliittinen kenttä muutoksessaLue lisää »3.12.2016Torinalusparkki ja GuggenheimLue lisää »

Uusimmat kuvat

koivula_leo_merkki
uncle_sam
leo_koivula_2
Cantitores 15-v juhlakonsertti
Lehijärvi 19.03.2013
Astronautti Leo
Hollola 12.01.2013
Hollolan seurakuntatalo 12.01.2013

Joogasta tuli ammatti

29.06.2014

Joogasta tuli ammatti – elettävä "pyhällä hengellä"

Reuters
Joogasta tuli ammatti – elettävä
Joogasaleilta haetaan henkisyyttä ja tyyneyttä hektisen työelämän keskelle. Muun hyvinvointialan tavoin opettajien niskassa painavat kuitenkin kirjavat työehdot ja epävarmuus toimeentulosta. Yrittäjän mukaan alalle lähdetään liian sinisilmäisesti.
Erika Keppola
29.6.2014 05:11
24

– Studiot siirtävät liikkeenharjoittamisen riskit opettajille. Mielestäni opettajan ei kuulu huolehtia siitä, onko tunneilla tarpeeksi ihmisiä. Markkinointi on studion tehtävä, ja jos se epäonnistuu siinä, ei menetyksiä voi repiä opettajien selkänahoista, pari vuotta pääkaupunkiseudulla joogaa opettanut tiivistää alansa työehtojen ongelmat.

Suomalaiset ovat etenkin 2000-luvulla innostuneet hakemaan hyvää mieltä ja hyvinvointia joogasta. Kansallisessa liikuntatutkimuksessa joogan harrastajamääriä selvitettiin ensimmäisen kerran vuosina 2009–2010. Tuolloin 62 000 suomalaisen arvioitiin joogaavan.

Suomen Joogaopiston johtajan Soilikki Suntolan tuntuma on, että harrastajamäärät kasvavat edelleen.

Taloussanomien haastattelemien joogaopettajien mukaan opettajien työehdot eivät kuitenkaan ole kehittyneet samassa tahdissa lajin suosion ja alan yritysten määrän kasvun kanssa. Alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, kirjallisia sopimuksia tehdään harvoin, palkkaus ja käytännöt ovat kirjavia.

Vaikka työehdot ovat kuohuttaneet opettajien parissa, jutussa esiintyvät kolme nuorta opettajaa eivät halua nimeään julki leimautumisen pelossa.

Suomen suurimpiin joogasaleihin lukeutuvan Yoga Nordicin perustajaHarriet Linnankivi arvioi monien lähtevän jooga-alalle kevein perustein.

– Uudet joogaopettajat tulevat alalle hullun kiilto silmissä. Ajatellaan, että "harrastuksesta duuni" ja helppoa rahaa. Sitten kun ihmiset eivät tulekaan jonoissa sormia napsauttamalla, tulee pettymyksiä. 

Kukaan haastatelluista opettajista ei työskentele Yoga Nordicissa. 

Peruutusturvaa
ei ole

Suurimmaksi ongelmaksi opettajat nostavat sen, että työnantajat kieltävät muilla studioilla opettamisen, vaikka tunnin tai kurssin peruuntuessa vähäisen osallistujamäärän vuoksi mitään korvausta ei saa. Näin käy usein aamutunneille.

– Jos hyvitystä pyytää tai haluaa kirjallista sopimusta, jossa on hyvitysehtoja peruutustapauksissa, alkaa "hankalaksi", reilun vuoden opettanut kertoo alan hengestä.  

Ongelmiksi koetaan myös palkkauksen riippuminen tuntien osallistujamääristä, sunnuntailisien puuttuminen ja sairaustapauksissa velvollisuus etsiä itselleen korvaaja. 

– Sopimusten epäreiluus ei koske pelkästään joogaopettajia, vaan liikunnanohjaajia ja hyvinvointialaa yleensä. Ylipäätään rahasta puhuminen ja tienaaminen tuntuu olevan kiellettyä hyvinvointialalla, ja ihmisten oletetaan elävän pyhällä hengellä, yksi opettajista napauttaa.

Laki kieltää
työnantajan vahingoittamisen

Seitsemän vuotta päätoimisesti joogaa opettanut Satu Tuomelaon tuonut julkisesti esille alan epäkohtia. Hän perusti viime vuonna Pranama-joogastudion yhdessä kahdeksan muun kanssa.

– Työehdot ovat aikamoinen viidakko. Jos on kouluttautunut ja oikeasti laittanut rahaa opiskeluun, 50 euron tuntitaksa olisi opettajille oikea. Hyvin menevillä saleilla maksetaankin jo sen verran. Ongelma on se, että jos tunneille tulee vaikka viisi ihmistä, saatetaan maksaa vain puolet siitä, Tuomela toteaa.

Joogaopiston Suntola ei ole kuullut studioiden sitovan opettajiaan tai jättävän korvaukset maksamatta tuntien peruuntuessa. 

– Eihän se oikealta kuulosta. Jos sellaista tapahtuu, on se niiden ihmisten keskinäinen asia ja siitä on kyettävä sopimaan, Suntola sanoo.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen arvioi, että kysymys työnantajan oikeudesta yksioikoisesti kieltää muualla työskentely on vaikea. Laki antaa siihen kuitenkin mahdollisuuden.

– Työsuhteen aikana työntekijä ei saa ryhtyä hyvän tavan vastaiseen työnantajaa ilmeisesti vahingoittavaan kilpailutekoon. Laki lähtee siitä, että vahinko arvioidaan jälkikäteen. Sikäli on hyvä, että työnantaja sanoo, miten suhtautuu, Koskinen kommentoi.

Yoga Nordicissa tunteja ei Linnankiven mukaan peruta missään tapauksissa ja opettajat saavat normaalin tuntipalkan, oli tunnilla sitten vaikka vain  kolme ihmistä.

Järjestäytyminen vielä
kaukana

Joogaopiston Suntola korostaa, ettei opistoa ylläpitävä Suomen Joogaliitto ole lähtenyt ammattiyhdistysliikkeen asemaan, vaan vuonna 1967 perustettu vapaaehtoisvoimin pyörivä yhdistys keskittyy opettajien kouluttamiseen ja joogakurssien järjestämiseen.

Koskisen mukaan ilman työehtosopimusta olevilla aloilla työntekijöiden asema vaihtelee suuresti, mutta esimerkiksi sunnuntailisien puuttuminen on hänen mukaansa varsin tavanomaista.

Tuomela on puuhannut alalle ammattiyhdistystä, mutta se vaatii rahan lisäksi sitä, että opettajat uskaltautuisivat liittyä yhdistykseen. Yksi nimettömänä esiintyvistä opettajista on pessimistinen alan järjestäytymisen suhteen.

– Luulen, että saamme odottaa melko kauan oman liiton perustamista, koska joogaopettajilla on todella erilaisia käsityksiä siitä, millaiset työehdot tulisi olla. Henkilökohtaisesti koen, että ammatillinen järjestäytyminen olisi hyvä asia ja selkeyttäisi tilannetta.

Ampuuko ilmaisjooga
alaa omaan nilkkaan?

Tänä kesänä ainakin pääkaupunkiseudulla tarjolle on tullut runsaasti ilmaista tai hyvin edullista puistojoogaa.

– Ilmaisjoogat ja "maksa mitä haluat" -tyyppiset ratkaisut ovat periaatteessa ihan mahtavia. Käytännössä on kuitenkin käynyt niin, että ihmiset kulkevat näiden tuntien perässä, jolloin studioiden kävijämäärät laskevat, yksi nuorista joogaopettajista puntaroi.

Hänen mukaansa ihmisten käsitys joogatuntien hinnasta on myös hämärtynyt ilmaisten tuntien myötä.

Ilmaisia puistojoogia ensimmäisten joukossa vuonna 2011 järjestänyt Tuomela näkee, että mikäli ilmaisuus koetaan ongelmaksi, on syytä katsoa studion sisälle.

– Studioiden markkinointi on pielessä. Jos opettaja on hyvä, ihmiset kyllä seuraavat häntä saleillekin.

Sekä Tuomelan että Linnankiven mukaan joogasaleja on jo liikaa. Helsingissä yrittäjiä rasittavat myös Linnankiven sanoin "aivan naurettavan" korkeat kiinteät kulut. 

– Luulen, että moni lähtee yrittäjäksi liian sinisilmäisesti. Se, että jooga on henkisestä filosofiasta lähtöisin on eri asia kuin yrittäminen. Tämä on liikuntayrittämistä ja työ on yrittäjän selkänahasta revittyä kuten muillakin aloilla.

Copyright Creative CommonsTeksti
16.03.2019Tavoitteet 2019 Eduskuntavaaleissa
22.04.2018Poliittinen kenttä muutoksessa
03.12.2016Torinalusparkki ja Guggenheim
29.06.2014Joogasta tuli ammatti
10.04.2014Oliko Jeesuksella vaimo ?
30.10.2013Meditaatio muuttaa aivojen fyysistä rakennetta ja parantaa muistia
23.08.2013Tällaistako on taivaassa ?
04.08.2013Meditaatio, homeopatia ja akupunktio vaarassa
18.07.2013Vuorisen rakkauskirje Räsäsen Päiville
27.03.2013Aivot ja supertietokone

Siirry arkistoon »